Yhtä vaille x 2

Tänään päivä kului rattoisasti Levekin rally-tokokisoissa. Andyn avoin luokka starttasi 12.30, ja kun Dave oli arvottu vasta myöhempään alokasryhmään klo 16, päätin käydä välillä kotona vaihtamassa koiria. Näin ei kummallekaan tulisi liian pitkää ja uuvuttavaa kisapäivää.

Andy oli täynnä virtaa heti kun tajusi että ollaan menossa kisaamaan. Haukkumista riitti, mutta vähitellen se rauhoittui ennen omaa vuoroaan. Harmi vaan, että radalla oli heti alussa hyppy, josta kierrokset nousivat uudestaan ja haukku vähän yltyi. Muuten Andy oli kyllä ihan super. Radalla oli kaksi vasemmalle käännöstä istumisten kanssa, ja niistäkin selvittiin kunnialla. Täyskäännöksessä vasemmalle loppuistuminen meni vinoon, mutta en lähtenyt sitä uusimaan, koska liike on Andylle todella vaikea. Ratkaisu oli oikea, sillä vinoudesta lähti vain yksi piste. Juoksuosuudesta lähti kaksi pistettä kontrollimenetyksinä (juostessa Andy innostuu aina hyppimään), ja haukkumisesta lähti kolme. Lisäksi haukkuminen vaikutti kokonaisvaikutukseen kolmen pisteen vähennyksinä. Yhteensä pisteitä meille ihan huiput 91! Yksi tulos puuttuu enää seuraavasta koulutustunnuksesta. :)

Dave saapui kisapaikalle huomattavasti hillitymmin, ja yritin nostaa sen kierroksia revittämällä lelua. Homma sujuikin hienosti aina siihen asti, kun siirryimme radalle. Jostain syystä Daven seuraaminen tökkii tällä hetkellä pahasti: se siirtyy pikku hiljaa kauemmaksi ja kauemmaksi, ja alkaa sitten vielä jätättää. Jouduin tekemään kovasti töitä, että sain sen siirtymään kyltiltä toiselle. Kaikki tehtävät sujuivat hyvin, nehän Dave osaa, joskin nekin sujuivat normaalia hitaammin. Esimerkiksi maahanmeno vaati useita käskyjä, kun yleensä Dave heittää makuulle todella nopeasti. Joku ongelma tässä selvästi on, ainakin seuruuta täytyy alkaa treenata täsmällisemmin ja huomattavasti enemmän. Kisamaisia treenejä tarvittaisiin myös enemmän. Tosiasiassahan Dave ei ole nyt treenannut missään vähän aikaan, paitsi omalla kotipihalla ihan lyhyissä pätkissä. Pisteitä Daven esityksestä tuli yhteensä 95, ja siltäkin puuttuu vain yksi tulos ensimmäisestä koularista. :)

Kisapaikalla oli myös kuvaaja, joten saimme kivoja kuvamuistoja tapahtumasta.

Juoksukilpailu koikkerin kanssa

Juoksupuomi-projekti on hyvässä vauhdissa. Viimeisten treenien jälkeen ohjaaja huokasi, että sitä saa mitä tilaa. Muistaakseni tilauksessa oli aikanaan vauhdikas koira. :)

Projektityöläisen kesäpuuhat

Kujakeppiprojekti on jatkunut vaihtelevasti. Välillä kujaa on jouduttu leventämään, välillä on päästy kaventamaan. Vauhtia on mukavasti, joten vakaa usko on siihen, keppiprojekti saadaan vietyä loppuun kiitettävin arvosanoin.

Keinu on suurempi murheenkryyni, sen kanssa tulee heti takapakkia, jos yhtään kiirehditään liikaa. Dave on herkkä sielu, joten keinun kanssa yritetään edetä maltilla. Päädyimme hankkimaan omaan pihaan kisakelpoisen keinun, ainahan sen voi sitten myydä jossain vaiheessa eteen päin. Todennäköisesti keinutreeniä tarvitaan kuitenkin vielä pitkään.

Dave tykkää treenata omassa pihassa ja toki muuallakin. Nyt kesällä on pidetty pihaovea auki kaiket päivät, ja Dave yrittää monta kerta päivässä houkutella Petriä pihalle. Illan viilentyessä sen toive on sitten lopulta toteutettu.

Me ollaan melkein mestareita - sankareita nyt ainakin!

Niin kävi kuin ennakkoon ounastelinkin. Andy oli Porissa Remua nopeampi, se jaksaa aina vetää asenteella! Remu sen sijaan vaikutti kyllästyneeltä, tai ainakin se oli kuumissaan, kumpi sitten onkaan oikea selitys.

Porissa kisattiin siis tämän vuoden cavalierien agilitymestaruuksista. Karsintaratana toimi Heidi Viitaniemen tuomaroima agilityrata. Kaikki kontaktit onnistuivat, ja Andy kipitti kaikista cavaliereista parhaiten - luokan kokonaistuloksissakin se oli hienosti neljäs. Remu teki myös nollan, joskin yliaikaisen. Tulokset riittivät epäviralliseen finaaliin, joka tällä kertaa oli sekin poikkeuksellisesti agilityrata, tuomarina Petteri Kerminen.

Finaalissakin pojat tekivät nollat, ja helpolla radalla Remukin pääsi parempaan vauhtiin. Andy oli silti nopeampi, mutta hävisi Mellille ja Riitta Haaraselle. Onnea paremmille! Andy sijoittui lopulta toiseksi ja Remu kolmanneksi. Näitä sijoituksia meiltä löytyykin jo ennestään - Andy on ollut kerran aiemminkin kakkonen, ja Remulla on plakkarissa sekä toinen, kolmas että neljäs tila...

Remun finaalirata.

 Andyn finaalirata.

 

Palkintojenjaossa ja kisojen jälkeen nähtiin taas melkoinen Andy-show. Yhtäkkiä tajusin selvästi, että Andy on väsyessään kuin pikkupoika - se alkaa känkkäränkkäillä ihan niin kuin pienet lapset. Tokihan päivä oli pitkä ja kuuma, ja Andy vielä veti koko päivän kovilla kierroksilla. Nyt ladataankin taas akkuja (että jaksetaan taas riekkua...)