lauantai 28. helmikuuta 2015

Dave Katjan koulutuksessa

Dave kävi tänään Katja Ojansivun vetämässä koulutuksessa. Paljon on menty eteenpäin, ja sama pätee niin ohjaajaan kuin koiraan. Näin paljon voi tapahtua edistystä myös yhdessä treenissä:


torstai 26. helmikuuta 2015

Daven kontaktikoulu

Projekti nimeltään Daven kontaktit etenee hitaasti mutta varmasti. Juoksukontakteista ei ole luovuttu, vaikka lankulla juoksutus osoittautui liian haastavaksi lähestymistavaksi. Dave ei missään vaiheessa tajunnut mitä sitä odotettiin, ja aina vauhdin kasvaessa se loikkasi komeasti kontaktipinnan yli. Muutaman kerran palattiin takaisin lankulle, mutta edistymistä ei tapahtunut. Tästä siis lähdettiin:


Pienen tuumaustauon jälkeen osa juoksariporukasta vaihtoi pysäytykseen ja joku taisi onnistuneesti jatkaa lankutustakin, mutta Petri päätti siirtyä boksiin. Aluksi Dave juoksi boksia maassa, sitten se siirrettiin madalletulle A:lle, korotetulle A:lle ja lopulta puomille.

Kuvamateriaalia projektista on harmillisen vähän, mutta tässä jotain. Näistäkin on jo menty eteenpäin: A menee jo täyskorkeana, ja puomilla on kuulemma enemmän vauhtia. Mutta idea toivottavasti välittyy.



Näyttää siltä, että keväällä tai alkukesästä Dave lopulta pääsee kisaamaan myös agilityradoille.

tiistai 17. helmikuuta 2015

Terve 2-vuotias

Dave juhli tänään 2-vuotissyntymäpäiviään perusteellisesti. Päivällä se pääsi tallille treenaamaan agilityä, joka on sen lempilaji. Iltapäivällä oli vuorossa terveystarkastus. Painoa 10,5 kiloa, terveet silmät ja nollan polvet. Eläinlääkärin mielestä koikkerit muistuttavat hevosia kaikessa herkkyydessään. Osuva vertaus. Illalla suuntasimme vielä rally-tokotreeneihin. Dave oli oikein pätevä: treenattiin vauhdinmuutoksia, oikean puolen seuraamista ja hyppyä.

2-vuotiaalla alkaa olla jo älliä päässä ja homma hanskassa. Elämä 2-vuotiaan kanssa on varsin mukavaa.


 



lauantai 14. helmikuuta 2015

VOI Andy!

Andyn suorituksen rally-tokossa ovat vaihdelleet vireen mukaan. Optimaalinen viretaso on niin vaikeasti löydettävissä (menee helposti joko yli tai ali), että onnistumisen tunteita on saanut kokea suhteellisen harvoin. Melko usein kisat ovat menneet sinne päin, ja kyllähän silläkin rallissa melko pitkälle pääsee.

Tänään Andy korkkasi voittaja-luokan virallisen kisan ulkopuolella eli ns. nollakoirana. Rallissa nollakoira suorittaa ensin käytösruudun ensimmäisen kilpailijan tehdessä rataa, ja tulee sitten lopuksi suorittamaan radan, kun viimeinen kilpailija on käytösruudussa. Näin kisaolosuhteet ovat kaikille samat ja tasapuoliset. Nollakoirakolle tilaisuus on kerrassaan mainio kisatreeni ja vielä arvosteltuna.

Käytösruudussa tehtävä oli maata 2 minuuttia edessä, ja se sujui Andyltä virheittä. Ei inahdustakaan ja täysi kontakti koko ajan. Super-Andy!

Sitten alkoikin ylivireen alasajo kentän reunalla muiden kilpailijoiden suoritusten ajan. Samalla treenattiin vielä radalta löytyviä voittajan liikkeitä. Lähtöön siirtyessämme Andy oli jo melko väsynyt, joka on sille paras mahdollinen kisavire. Haukkuminen jäi minimiin ja rata oli sujuva. Pieniä epätarkkuuksia ja virheitäkin sattui, mutta yhtään kymppiä ei tuomari antanut. Tulos olisi ollut kirkkaasti hyväksytty ja riittänyt jopa kakkostilaan, mutta ehkä hyviä pisteitä selittää osaltaan normaalin kisajännityksen puute...

Nyt uskaltaudumme kuitenkin korkkaamaan voittajaluokan ihan virallisestikin, pikapuoliin.


 

keskiviikko 11. helmikuuta 2015

Onnea Remulle!

Alkuvuoden synttäriputki alkaa Remusta. Tänään se täyttää jo seitsemän. Vaikea uskoa, että siitä kiihkeästä odotuksesta on jo niin kauan. Tuleeko poikia, tuleeko trikki? Remun kohdalla tärkeintä oli kasvattaja, jolta sitten sainkin sen minkä halusin. Vähän kummallisista lähtökohdista huolimatta Remu on ollut kaikkea sitä mitä siltä toivottiin. No sivuääntä ei ehkä toivottu, mutta siihen saa aina cavalierin kohdalla varautua.

Onnea Remuliini, toivottavasti matkamme jatkuu vuosia vielä vaikka toisetkin seitsemän!