Kesäkuulumisia

Kesä se on tämäkin, vaikkei lämpö luita riko. Itse asiassa lämpötilat ovat oikein sopivat, kunhan ei vaan aina sataisi...

TamSKin iltakisoista ei ole jälkipolville kerrottavaa. Agiradalta virhepisteitä 15: yksi kielto, lentokeinu (jota takuulla luuli puomiksi) sekä se puomin kontakti. A oli kaunis kontakteineen kaikkineen. Hyppyrata ei sujunut sinne päinkään, se meni esteiden ohitteluksi ja kaahotukseksi sinne tänne (HYL). Molemmilla radoilla pujottelu meni nappiin, jotain hyvääkin siis... Näistä kisoista olisi voinut jäädä päällimmäiseksi harmitus, mutta onneksi Kaisa Jalava otti kauniin kisakuvan koohottajastamme.

Kulunut viikko on kulunut mökillä lepäillen ja akkuja lataillen. Pari päivää meni, ennen kuin osasi laskeutua tekemättömyyteen. Koiratkin ottivat rennosti, söivät mustikoita (paitsi Dave joka sylki annetut marjat pois suustaan) ja kahlailivat vedessä (paitsi Remu, joka teki perinteiseen tyyliin kunnon uintilenkkejä). Useampanakin päivänä satoi, ja Dave keksi alkaa kävellä keskeltä kuralätäkköjä - ensin varovasti ja sitten aina vaan iloisemmin: näinkin voin siis tehdä!  Meidän pieni...

Koska olimme liikkeellä asuntoautolla, mukana olivat myös aitaelementit, joilla saimme jatkettua terassia. Muuten ei koiria uskaltanut pitää irti, kun eläimiä oli niin naapureiden kuin luonnonkin puolesta runsaasti.

Sade ei haitannut Remun luontotarkkailua.

Näkymä mökin ikkunasta oli kuin taulusta, joten kuva piti tietysti kehystää...

 Aginollien metsästys jatkuu parina seuraavana viikonloppuna. Otin myös kisamörköä sarvista ja ilmosin sekä Andyn että Daven elokuisiin rallykisoihin. Jos ei kulje niin ei kulje, mutta ainakin on yritetty.

Oikein hyvä koikkeriksi

Vauhtiviikonloppu jatkui sunnuntaina Virroilla järjestetyssä MH-luonnekuvauksessa. Molemmat cavalierit on aikanaan luonnetestattu (Andyn pisteet, Remun pisteet), mutta kasvattaja suositteli herkemmälle rodulle luonnekuvausta. Täytyy myöntää että Daven reaktiot jännittivät, ja ehkä eniten se, saanko sen kytkettyä kahdessa minuutissa osioiden välillä, muutenhan testi keskeytetään.

Pelko osoittautui turhaksi, Dave ei poistunut kovin kauas lukuunottamatta etäleikkiä, joka sai aikaan riemuhepulin ja kunniakierrokset täyttä laukkaa pihan ympäri.

Tässä testi osioittain (videokuvaa ei valitettavasti ole):

1a KONTAKTI Tervehtiminen 3 (hyväksyy kontaktin vastaamatta siihen, ei väistä)
1b KONTAKTI Yhteistyö 3 (lähtee mukaan, mutta ei ole kiinnostunut TO:sta)
1c KONTAKTI Käsittely 2 (väistää tai hakee tukea ohjaajasta)

Dave oli suhteellisen välinpitämätön tuomarin suhteen, enkä huomannut sen väistävän kontaktia. Itse olin ilahtunut siitä, miten hyvin se antoi käsitellä itseään. Hampaatkin katsottiin. Toki mitenkään riemukas ei tapaaminen uuden ihmisen kanssa ollut, pikemminkin kooikermaisen varautunut ("mitähän tuokin aikoo").

2a LEIKKI 1 Leikkihalu 2 (ei leiki - osoittaa kiinnostusta)
2b LEIKKI 1 Tarttuminen 2 (ei tartu - nuuskii esinettä)
2c LEIKKI 1 Puruote ja taisteluhalu 1 (ei tartu esineeseen)

Dave olisi selvästi leikkinyt minun kanssani, mutta vieraan kanssa homma ei kiinnostanut. Lelu toki oli sen verran kiinnostava, että sitä piti nuuskia.

3a TAKAA-AJO 1. kerta 1 (ei aloita)
3b TARTTUMINEN 1. kerta 1 (ei kiinnostu saaliista/ei juokse perään)
3a TAKAA-AJO 2. kerta 1 (ei aloita)
3b TAKAA-AJO 2. kerta 1 (ei kiinnostu saaliista/ei juokse perään)

Tämä oli ehkä testin suurin yllätys. Ensimmäisellä kerralla luulen, että Dave ei edes huomannut ruohikossa liikkuvaa viehettä, koska ei reagoinut mitenkään, vaikka normaalisti lähtee kyllä jahtiin herkästi. Ennen toista yritystä kävimme katsomassa viehettä, mutta silti Dave jäi viereeni. Ilmeisesti tilanne oli sille kuitenkin niin outo, että se näki parhaimmaksi pysytellä lähellä.

4 AKTIVITEETTITASO 4 (tarkkailevainen, toiminnot tai rauhattomuus lisääntyy vähitellen)

Omasta mielestäni Dave jaksoi muutaman minuutin odottelun ilman tapahtumia hyvin, toki pientä vinkumista alkoi jonkun ajan kuluttua kuulua. Jossain vaiheessa perhonen pyöri ympärillä, ja Dave sai sen metsästämisestä mieluista puuhaa. Tuomari totesi, että koira keksii itselleen tekemistä, jos sitä ei tarjota, ja on jonkun verran rauhaton luonteeltaan.

5a ETÄLEIKKI Kiinnostus 2 (tarkkailee avustajaa, välillä taukoja)
5b ETÄLEIKKI Uhka/aggressio 1 (ei osoita uhkauseleitä)
5c ETÄLEIKKI Uteliaisuus 2 (saapuu linjalle aktiivisen avustajan luo)
5d ETÄLEIKKI Leikkihalu 2 (ei leiki - osoittaa kiinnostusta)
5e ETÄLEIKKI Yhteistyö 3 (on kiinnostunut leikkivästä avustajasta)

Tämä oli varmaankin Daven suosikkiosio. Kun omituinen tyyppi tanssahteli edestakaisin, Dave katseli sitä hämmästyneenä, mutta kun huppu lähti päästä ja leikkiinkutsu kuului, Dave sai jalat alleen. Se juoksi päätä pahkaa rinnettä alas avustajan luo, ja lähti siitä sitten juoksemaan edestakaisin minun ja avustajan välillä. Ehkä Daven käsitys leikistä on juoksukilpailu? Ainakin se juoksi täysillä, ja sillä oli selvästi kivaa.

6a YLLÄTYS Pelko 3 (väistää kääntämättä pois katsettaan haalarista)
6b YLLÄTYS Puolustus/aggressio 1 (ei osoita uhkauseleitä)
6c YLLÄTYS Uteliaisuus 2 (menee haalarin luo, kun ohjaaja puhuu kyykyssä ja houkuttelee koiraa)
6d YLLÄTYS Jäljellejäävä pelko 2 (pieni niiaus tai liikkumisnopeuden vaihtelu jollain ohituskerralla)
6e YLLÄTYS Jäljellejäävä kiinnostus 1 (ei osoita kiinnostusta haalariin)

Haalariyllätys pelästytti Daven, mutta varsin nopeasti se tuli nuuskimaan haalaria kun itse kyykistyin sen viereen. Haalari ohitettiin useampaan kertaan, aluksi vähän hidastellen ja sitten ihan normaalisti. Tuomarin mukaan oli positiivista, että pelästyessään Dave ei kääntänyt katsetta pois haalarista, vaan oli koko ajan valmiina toimintaan.

7a ÄÄNIHERKKYYS Pelko 3 (väistää kääntämättä pois katsettaan)
7b ÄÄNIHERKKYYS Uteliaisuus 1 (ei mene katsomaan)
7c ÄÄNIHERKKYYS Jäljellejäävä pelko 2 (pieni niiaus tai liikkumisnopeuden vaihtelu jollain ohituskerralla)
7d ÄÄNIHERKKYYS Jäljellejäävä kiinnostus 1 (ei osoita kiinnostusta räminälaitetta kohtaan)

Dave säikähti räminää eikä halunnut tehdä laitteen kanssa tarkempaa tuttavuutta. Laitteen ohittaminen räminän jälkeen ei tuottanut ongelmia.

8a AAVEET Puolustus/aggressio 1 (ei osoita uhkauseleitä)
8b AAVEET Tarkkaavaisuus 4 (tarkkailee aaveita, lyhyitä taukoja)
8c AAVEET Pelko 3 (on enimmäkseen ohjaajan edessä tai sivulla, vaihtelee paon ja kontrollin välillä)
8d AAVEET Uteliaisuus 1 (menee katsomaan, kun ohjaaja on ottanut avustajalta hupun pois/ei mene ajoissa)
8e AAVEET Kontaktinotto aaveeseen 1 (torjuu kontaktia/ei mene ajoissa)

Tätä osiota pelkäsin ehkä eniten, mutta Dave suoriutui aaveista hyvin. Se puhkui ja murisi aaveiden lähestyessä, mutta ei lähtenyt karkuun missään vaiheessa. Kun huput poistettiin, Dave ei silti halunnut nuuhkaista aaveita, tuli toki viereeni katsomaan kun pyysin.

9a LEIKKI 2 Leikkihalu 1 (ei leiki - ei osoita kiinnostusta)
9b LEIKKI 2 Tarttuminen 1 (ei tartu esineeseen)

Tässä vaiheessa alkoi kokonaiskuormitus näkyä. Olin ottanut mukaan Daven lempilelun, jota sai käyttää loppuleikissä. Dave seuraili lelua hetken aikaa, mutta ei tarttunut siihen ollenkaan.

10 AMPUMINEN 5 (häiriintynyt/pelokas)

Jälkeenpäin ajatellen tämän osion olisi voinut jättää väliinkin. Kuulimme alkulenkillä ampumisia, eikä Dave lotkauttanut korvaansa, ja koska se ei reagoi ilotulitusraketteihin, halusin nähdä sen reaktiot. Kokonaiskuormitus alkoi varmaan tehdä tehtävänsä, sillä Dave olisi mieluiten paennut paikalta. Onneksi osio oli viimeinen, ja sen jälkeen Dave näytti palautuvan nopeasti.

Kokonaisuutena testi oli mielenkiintoinen eikä vaikuttanut liian kuormittavalta. Tuomarin mielestä koira on jonkin verran pidättyväinen (rotumääritelmän mukaisesti), ohjaajastaan riippuvainen, vähän rauhaton luonteeltaan mutta toimintakykyinen eikä missään tilanteessa aggressiivinen.

Sellainen on meidän Dave. Oikein hyvä koikkeriksi.

Testin jälkeen kävimme kävelemässä perinnekylässä, jossa kuvasin Daven.

Ei toimi kaatosateessa

Hyvillä mielin lähdin Daven kanssa sen ensimmäiseen avoluokan rallykisaan. Dave on alkanut toimia treeneissä kivasti, liikkeet ovat hallussa ja tekemisessä mukavaa rentoutta. Vaan ajaessamme Ylöjärvelle alkoi vesisade, joka ei sitten loppunutkaan, vaan kiihtyi ja kiihtyi. Olimme luokan toiseksi viimeinen koirakko, ja silloin rata näytti tältä (kuvassa se viimeinen koirakko):

Mieleeni ei juolahtanutkaan, että emme yrittäisi, sen verran taidan olla hullu luonteeltani. Taktiikka oli, että kun koira olisi läpimärkä, pari lätäkköä ei haittaisi. Heti lähtö oli hankala, sillä Dave ei halunnut istua perusasentoon viereeni. Ensimmäinen kyltti (istu, maahan, kierrä koira) meni melkein läpikävelyksi, sillä Dave ei mennyt maahan, enkä nähnyt mitään järkeä yrittää uudestaan. Muutama kyltti meni ihan ok, mutta pikkuhiljaa meno hiipui, ja istumisesta tuli se suurin ongelma. Istumisia oli radalla laskujeni mukaan 17, maahanmenoja 2. Lopullisesti pakka hajosi lopun spiraalissa, jossa Dave kieltäytyi juoksemasta.

Tätä ikävää rallykokemusta taidamme nyt purkaa treeneissä hyvän aikaa. Onneksi seuraavia kisoja ei ole näköpiirissä. Nyt täytyy taas saada Dave uskomaan, että rally-tokokin voi olla hauskaa.

Daven ilme nollaradan (53/100) jälkeen.